sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kaksi kultakimpaletta

Perjantaina oli kauan odotettu päivä. Lähdimme hakemaan Tayloria (Teilor) kotiin Birgitan luota. Tämä valloittava ihana tapaus tuli meille perjantaina illalla. 

Taylor ikää vajaat 8 vkoa


Taylorilla oli aluksi vatsa löysällä, joten jännitystä oli et miten meillä eka yönä käy. Eka yö meni kivasti, osasi alustoille tehdä tarpeet ja nukkui aika hyvin. Itse nukuin sohvalla. Vanhempi koiramme Cira ei oikein perustanut pienestä pennusta, mutta sen aika tulee vielä.

Lauantaina touhua riitti, kun ensimmäiset "serkut" kävivät koiria hoitamassa koko illan. Hienosti alkoi täällä- sanaan tottua kun omasta suustani sen lausuin. Positiivista täysin. 


Toinen yö kodissa meni vallan mainiosti. Parit pissat lattialla ja unta riitti. Kuuden aikoihin herätteli minua, mutta rauhoittui toviksi vielä kun rapsuttelin häntä. 

Ulkona touhuilevat Cira ja Taylor enemmän yhdessä, tutustelua se vasta on mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita on tulossa.

Nyt pääsemme kertoilemaan meidän kahden kultaisenneidin elämää täällä :) Taylorista enemmän täällä ja Cirasta enemmän täällä

Kiitos! 

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Minä ja muut

Aloittelen blogin pitoa sillä ajatuksella, että tässä kerron vain ja ainoastaan kultaisennoutaja Ciran ja tulevan toisen kultaisennoutaja nartun elämää. Sitä mitä touhuamme, ja mitä elämä tuo tullessaan meille. 
Kerron kuitenkin sanasen ensin itsestäni. Olen siis 31-vuotias nainen ilmeisesti jo, ja lähihoitaja on ensimmäinen ammattini. Toista ammttia opiskelen parhaillaan, ja minusta pitäisi ensi vuoden aikan tulla sairaanhoitaja. Perheeseeni kuuluvat Juha ja sekä Cira aka Juno-Juhekin Ibada joka on syntynyt 2011 maaliskuussa, ja on valloittanut sydämeni. Cira on ensimmäinen yhteinen koiramme. Molempien lapsuudenkodissa on eläimiä ollut, joten eläinten kanssa touhuaminen ja eläminen ei kummallekaan ollut uutta. 

Ciran kanssa emme alkujaan tienneet oikein mitä kultaisennoutajan kanssa voi harrastaa. Alunperin olin lukenut vain Toko:sta ja Agilitystä. Kävimme pari pentukurssia jossa näihin lajeihin pääsimme tutustumaan. Kuitenkin kolmivuorotyöni vei liikaa aikaa silloin itseltäni ja ikävä kyllä Ciralta samalla että Tokoilu jäi. Harmittelen sitä edelleen, mutta jospa vielä ei olisi liian myöhäistä. Ystäväni Heidi muutti etelästä Ciran ollessa reilun vuoden ikäinen ja lähes tulkoon kirjaimellisesti vei minut näyttelypiireihin, ja se jos mikä vei minut mennessään. Kummoisempia saavutuksia ei ole tullut, mutta iloksemme kuitenkin siellä olemme kulkeneet. 

Kävimme joulukuussa 2014 Liettuan Vilnassa pari kertaa kehässä pyörähtämässä, valloittava ja ikimuistoinen reissu tuli. Kiitos siitä kuuluu Heidille ja Ciran parhaalle ystävälle Novascotiannoutaja Milolle. 

Näyttelypiireissä olen päässyt tutustmaan ihaniin ihmisiin. Ja yksi heistä on Birgitta, tulevan pennun kasvattaja Thans Again-kennelistä. Perheemme kasvaa ensi viikolla ihanalla valloittavalla pennulla. Kutsumanimi pennulla on vielä vähän haussa, mutta kennelnimi on Thanks Again Elisabeth Taylor. 

Pennun kanssa tulemme kulkemaan toivon mukaan näyttelyissä, ja pääsen tutustamaan taippareihin ihan kunnolla. En ole vielä lajiin päässyt tutustumaan kunnolla, joten innolla odotan kylläkin lajiin tutustumista.

Blogin tarkoitus on kertoa näiden kahden valloittavan koiran elämästä ja siitä mikä kaikkea he tuovatkaan meidän elämään. Haaveeni kahdesta kultaisestanoutajasta on täyttymässä.