JOULU

Joulun vietimme Juhan kotona Ylikiimingissä, sinne menimme jo aatonaattona. Tytöt, erityisesti Cira oli aivan mielissään. Papan kanssa monta päivää saa SYÖDÄ. Syöminen olikin joulun teem meillä ihmisilläkin. Mutta koirat, vähänkö ne nauttivat maalla olemisesta, hihnasta ei tietoakaan moneen päivään. Harmi vain, että kelit olivat mitä olivat, liukasta ennenkaikkea. Onneks ei tarvinnut montaa metria varoa kun pihalta aukeni pelto. Huisin hauskaa. Harmikseni en ottanut kertaakaan ulos kameraa, sen verran liukasta oli ulkona etten uskaltanut.

Kävimme myös minun vanhempieni luona Pudasjärvellä. Aatto olikin Taylorille yhtä vauhtia, mummolasta ja mummolaan, niinkuin me tapaamme sanoa. Herkkuja jos minkälaisia tuli ja maistiaisia myös juniori sai. Onneksi maha ei siitä sanonut mitään, eikä näin pari päivää joulun jälkeen näytä kropassa liialta, joten liikuntaa on neiti saanut herkkujen edestä.

Joululahjaksi tytöt saivat Raumalta lahjakortit Mustiin ja Mirriin. Emme vielä ole niitä käyttäneet, mutta aiomme ottaa tytöt mukaan ostoksille, lelu vai herkku vai luu. Kas siinä pulma!

Taylor on 17 viikkoa, tulevana keskiviikkona eli ylihuomenna tulee virallisesti 4 kk täyteen. Hurjaa vauhtia neiti kasvaa, ja olen niin onnellinen ja tyytyväinen neitiin kuin olla ja voi. Ainoa miinus puoli on ettei kovinkaan paljon kahden keskiseen touhuun ole, mutta jospa siihen järkkäilis aikaa.

Kuvia sitten joululta:

Uusi Vuosi hieman raketteiden puolesta jännittää. Varsinkin kun neiti on aika kova haukkumaan, kun joku pelottaa tai jokin on uusi asia. Kotona onneksi olemme, ja meillä itsellä ei ole raketteja aikomus ostella, naapurustossa varmaan ammuskellaan, joten häätyy miettiä ja harkita miten raketit itse käy sitten katselemassa. Ilta on varmasti aika haastavaa ulkoilun puolesta, mutta se jää nähtäväksi miten meillä tytöt reagoi.

Lunta ja PAKKASTA ja 15 viikkoa ikää

Nyt tulee kuvaton postaus. Toisaalta, joskus näinkin.

Lunta ja pakkasta on tullut meille. Ihanaa, mahtavaa, upeeta. Ei kulkeudu enää kura sisälle, ja vähän miellyttävämpää ulkoilla. Tosin, Taylorilla on nahkamaha nii ei kovin kauaa voi ulkona oleskella. Mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita siellä tulee.

Taylor on oppinut tai oppi menemään meidän verkkoaidan yli naapureiden puolelle. Auts, lisää patentteja aitaan nii jospa se hidastais tai jopa estäis. Taylor kasvaa hurjaa vauhtia, ja ikäähän on 15viikkoa.

Toiset rokotteet saadaan tällä viikolla, tuntuu hurjalta kuinka aika menee nopeaa. Kohta Taylor on ollu meillä sen pari kuukautta ja miten neiti onkaan kasvanut ja kehittynyt. Halu oppia koko ajan on hurjan kova ja millä tahdilla neiti oppii. 

Meillä öisin ollaan osattu olla ilman kakkaamista ja pissat tai ehkä kahet ovat yön aikana tulleet. On ollu myös öitä jolloin ei oo tullu pissan pissaa alustalle. Mahtavaa kehittymistä. 

Leikit Ciran kanssa ovat päivittäisiä ja useita kertoja päivässä. Murinaa ja vetoleikkejä keskenään harrastavat aika kivasti. Sisaruksia Taylor näki viime lauantaina. Viisi oli sisarusta yhteensä ja vauhtia riitti. Kyllä ne on niin ihania ja samannäköisiä että tarkkaan piti katsoa et lähtikö oma mukaan.

Joulu tulee ja tiedossa ihanaa oloa maalla :)

Itsenäisyyspäivä

Taylor täyttää 14 viikkoa. Neiti kasvaa niin hurjaa vauhtia, että perässä ei pysy kukaan. Taylor sai viettää aikaa ihan uusien ystäviensä Dinan ja Millin luona yökyläilyn verran. Hyvin neideillä oli siellä mennyt. Mitä nyt Taylor on vähän uteliaampi kuin vanhemmat koirat, joten Dina erityisesti ei ollut oikein neidistä perustanut. Mutta Cira oli täysin samanlainen aluksi, joten ihan hyvä Taylorille nähdä toisia koiria.

Meille on tullut lunta. Cira eritoten on aivan mielissään, varsinkin kun lumipalloja on saanut ottaa kiinni jo. Se on kaikista parasta touhua Ciran mielestä. Toivottavasti tää lumi pysyiskin. Lumi tuli mutta samalla tuli se inhottavin puoli, liukkaus. Eilen täällä tuli lunta ja se oli muuttunut vedeksi ja yöllä ollut pakkasta, nii liukkaat on paikat. Ei oo yhtään kiva, varsinkaan pikkuneidille.

Minun täytyisi ryhdistäytyä ihan kunnolla Taylorin koulutuksessa. Ottaa aina päivässä kunnolla aikaa Taylorille. Peruskäskyt istu ja maahan alkavat mennä. Taylor ottaa kontaktia paljon enemmän mitä Cira pienenä, joten aivan toisenlainen pentu Taylor on mitä Cira oli aikoinaan. Ja tärkeintä, Ciralle minun pitäis löytää kanssa kunnolla aikaa päivällä. Ei pelkät rapsutukset neidille riitä, kuin ei toisellakaan. Mutta jospa tämä tästä alkaa muotoutumaan.

Rakastan tyttöjä pävä päivältä enemmän ja mikä ihana nähdä niiden yhteiset leikit päivittäin, ja varsinkin silloin kuin toinen on ollut yökylässä.

Tässäpä kuvaa tältä päivältä: 

3 kk

Aika menee älyttömän nopeasti. Taylor täytti eilen 3kuukautta. 3 kuukautta sitten Taylor ja 8 sisarusta syntyivät maailmaan. Syntyminen tapahtui hätäsektiolla, mutta onnekis mamma ja lapset saatettiin turvallisesti maailmaan. Synnytyksessä menehtyi vain yksi pentu, onneksi 9 selvisi.

Rakkaus Tayloria kohtaan kasvaa päivä päivältä, vaikka välillä onkin melkoinen ärripurri kun hampaillaan kokeilee joka paikkaa, mutta silti Taylor oppii joka hetki uusia juttuja. 

Lauantaina kävimme Juhan kotona Ylikiimingissä, jossa Taylor joutui oppimaan olemaan poissa keittiöstä ruokailun ajan. Usean toiston jälkeen, neiti oppi jäämään kynnyksen toiselle puolen, Ciran viereen. Mahtavaa katsoa kun neiti oppii.

Tänään pääsemme harjoittelemaan toisten koirien kanssa näyttelyyn. Suunnitelmissa on parin kuukauden päästä astua kehään, mutta saa nähdä saadaan treenausta niin paljon että voimme kehään astua Taylorin kanssa.

Huomenna keskiviikkona alkaa Animagin pentukerho, jonne ilman muuta menemme tutustumaan toisiin pentuihin ja saamme kenties uusia tuttavuuksia sieltä toisista roduista, tai jospa siellä on joku tuttukin.

 Taylor 3 kuukautta eilen 30.11

Sehän on jo joulukuu, mutta lunta ei näy mailla eikä halmeilla. Olisi se kyllä enemmän kuin tervetullut tänne korkeuksille. Ulkona on synkkää ja pimeää, lumi valaisisi kivasti jos sitä olisi. Ja ennenkaikkea, olisi mielekkäämpää koirien kanssa touhuta ulkona eikä tarvitsisi päivittäin suihkun kautta tulla sisälle.